Kauden viimeinen ottelu alkoi vihreällä vyöryllä ja jo puolentoista minuutin kohdalla syntyi ensimmäinen laatupaikka kun Tiia pääsi puoliksi läpi. Maalivahti onnistui kuitenkin torjunnallaan ohjaamaan pallon niukasti takatolpan ulkupuolella ja keskiympyrän sijaan mentiin kulmalipulle. Seuraavat tilanteet syntyivät heti perään, mutta pallo ei löytänyt millään KPV-maalin. Kulmapotkuja annettiin puoli tusinaa, laukauksia maalia (lähinnä maalivahtia kohden) kymmenkunta, yksi Cecilian ylärimaosuma ja vielä muutamia ohi suuntautuneita yrityksiä. Vasta 40. minuutilla kova JyPK-yritys sai palkintonsa: Annu-Venla akselilta oikeaan laitaan Siiri K:lle, hän jatkoi Nellille, joka siirsi pallon Veeralle. Veera löysi keskeltä alueen rajalta vartioimatta unohtuneen Tiian, joka laukoi vastustamattomasti 0-1. Ja kentältä kuului EU:n koronavelan syvyinen helpotuksen huokaus kun valkopaitainen vierasjoukkue tuuletti maaliaan. Tämä oli myös taukotilanne. KPV ei saanut yhtään laukausta Nannan vartioimaa maalia kohden, välillä Nanna oli jopa pyörittämässä peliä keskiympyrän kaarella kotijoukkueen vetäydyttyä tukevasti puolustusasemiinsa.

Toinen puoliaika alkoi JyPK:n osalta todella terävästi ja loistopaikkoja leivottiin heti alkuun puolenkymmentä. KPV vahti venyi loistotorjuntoihin, osa ratkaisuista päätyi pallon ihmeelliseen loppusijoituspaikkaan ja niin 0-1 tilanne säilyi kuin noiduttuna. Toisen jakson edetessä maalipaikkojen laskuri pyöri vinhasti eteenpäin, samoin kokkolalaisvahdin torjuntatilasto. Lisäksi KPV:n kenttäpelaajat blokkasivat runsaasti laukaisuyrityksiä. Yksi vahdin huipputorjunta oli Mintun läpiajon päättäneen laukaisun torjunta polvella. Viimeiset minuutit kuluivat hitaasti, ja vaikka KPV ei saanutkaan kunnon maalipaikkoja, niin jokainen vihreäpaitojen visiitti jyväskyläläisalueella alkoi tuntua vaaralliselta. Olihan käsikirjoitus kuin jostain pohjoismaisesta, synkeästä jännäristä. Lopulta loppuvihellys päätti ottelun ja valkopaitainen joukkue pysähtyi miettimään, mitä voitolla ja kolmella pisteellä jäi kaudesta loppujen lopuksi käteen. Ottelun sykähdyttävin hetki oli, kun valmentaja-Timo kuuli kentälle kävellessään kokkolaiselta toimihenkilöltä voiton tuoneen JyPK:lle pronssia. Tämä käynnisti kentällä riemukkaat mitalijuhlat: EPS:n Tampereella pelaama 2-2 tasapeli Ilvestä vastaan nosti JyPK:n pisteellä ohi Ilveksen, FC Honka vei hopean yhden pisteen erolla 3-1 voitolla EBK:sta. Huh, huh, olipa jännittävä viimeinen kierros. Iso hatunnosto EPS:lle, joka sarjataulukon kannalta merkityksettömässä ottelussa pelasi vahvan ottelun ja mahdollisti tuolla tuloksella mitalit kaulaan JyPK:lle.

Tämä pronssi oli osalle JyPK:n pelaajista ensimmäinen, mukana olleista 02-syntyneistä pelaajista muutama sai täyteen värisuoran (hopea-kulta-pronssi). Näin tästä päivästä tuli todella hieno päätös B-ikäluokan peleille. Valmentaja-Timolle kyseessä oli ensimmäinen SM-mitali, hänelletämä kausi olikin valmentajana ensimmäinen SM-sarjassa. "Enpä olisi joulukuisen harkkaottelun perusteella (HJK vei JyPKiä kuin sitä kuuluisaa litran mittaa) että kausi päättyy tähän. Hieno kasvutarina ja kyllä muutama ottelu jätti hampaankoloonkin. Vieraspelit menivät hienosti, pari kotipeliä oli kyllä ihmeellisen vaikeita oman peli-ilmeen osalta ja tulos sen mukainen. Olen ylpeä tästä joukkueesta ja siitä miten pelaajat sitoutuivat joukkueeseen tänä poikkeuksellisena kautena. Nyt voidaan juhlia ja iloita tästä saavutuksesta. Hieno ja tasainen sarja, onnea HJK:lle kullasta ja FC Hongalle hopeasta." Tämän jälkeen Timo pääsikin tyttöjen kutsumana pesulle, mitalikaste on niitä perinteitä menestyneille valmentajille.

Onnea tytöt, taustat, perheet ja muut kaudella mukana eläneet! Kiitoksia myös joukkueemme tukijoille, olitte mahdollistaja tälle kauden 2020 matkallemme!

Ottelun tiedot Palloliiton tulospalvelussa

Ottelun tallenne SolidSportissa.