ArosCupen 2018: Päivä #6 ja reissu pakettiin

Kun klo 6 Suomen aikaa matkaseurueemme heräsi laivan aamupalalle niin aika monessa hytissä oli ensimmäinen ajatus "saisiko vielä vähän aikaa nukkua". Päivällisbuffasta kun oli aikaa vähemmän kuin työpäivän mitta eli alle 8 tuntia. No, joukkueemme taisteli vielä kerran itselleen tilaa operoida, tällä kertaa aasialaisten ja venäläisten puolustusasemat ruokapöydissä piti murtaa ja penkki omalle peffalle varmistaa. Ainakin omalla kohdalla tämä ateria oli sitä väkisin syömistä, kertomalla vattalle että seuraavaan ruokaan 5 tuntia suht normi annos painovoiman hennolla avustuksella tuuleensuojaan siirtyi.Tätä voi kutsua tekniseksi suorittamiseksi puhtaimmillaan, otos tyttöjen annoksista vahvisti blogistin tuntemusten olleen yhteisiä.

Ja tässä ilmainen vinkki niille jotka vastaavaa reissua suunnittelette by Elisa Senior Visionärs (aka Duo Tami&Timo, sisältää runsaasti sisäpiirin huumoria toim. huomio): laivan aamiaisbuffan sijaan kannattaa ottaa renkaat alle mahdollisimman nopsaan ja sipaista aamiainen sitten jostain matkan varrelta kuten Aura tai Tampere. Yhtälön positiiviset puolet: saa nukkua tunnin pidempään ja kustannukseltaan edukkaampi, välttää myös sen kansainvälisen aamiaistaistelun. MOT. Tätä vinkkiä suosittelen seuraavalla kerralla kaikkia käyttämään.

Bussimatkaa voi kuvata sanalla: rauhallinen. Simmuja oli auki mutta energiatason näyttivät olevan suht matalalla, oli siis oikea suunta kun kotio ajeltiin. Minttu jäi seurueestamme ensimmäisenä Jämsään, kiitoksia mukanaolosta ja nähdään toistekin, vanhemmat kertoivat seuranneensa tiiviisti ottelutapahtumia kotikatsomosta käsin ja kehuivat palvelua. Tuotantotiimi kiittää nöyränä, palaute otetaan vastaan ja palvelua pyritään jatkuvasti parantamaan.

Bussin kaartaessa Alakulmalle sulkemaan reissuympyrän vastaanottoakomitea ryhmittyi bussin eteen. Ja kun kapteeni Saara kantoi pokaalin ulos joukkueelle selvisi että vanhemmat eivät olleet tulleet pelkästää taksikuskeiksi (uusi lakihan oli voimassa jo toista päivää) vaan hienon menestyksen kunniaksi tytöille oli järjestetty yllätysjuhlat. Ja kyllähän se tytöille kelpasi, samalla vanhemmat saivat vaihtaa muutaman sanasen reissussa matkanneiden taustojen kanssa.

Hienolle reissulle hieno päivitys, kiitoksia vanhemmille, jotka tämän iloisen yllätyksen tytöille loihditte!

Matkamme yhteenvetoa

ArosCupen valikoitui kohteeksi koska halusimme tarjota koko joukkueelle (20 tyttöä) unohtumattoman reissun kansainväliseen turnaukseen. Tässä turnauksessa oli kaksi eri sarjaa ja loistavalla seuran joukkueiden välisellä yhteistyöllä saimme 4 tyttöä matkaamme JyPK06:sta. Valinta onnistui napakympiksi: Västeros oli sopivan matkan päässä Tukholmasta, laivamatkat hienoja elämyksiä ja koulumajoitus tarjosi loistavan ympäristön sosiaaliselle kanssakäymiselle niin oman joukkueen kuin muiden joukkueiden pelaajien kanssa. Lisäksi kelit suosivat: ekan päivän helle vaihtui normaaliksi aurinkoiseksi kesäkeliksi noille leveysasteille ja tuuli piti huolen ettei hyttysiä näkynyt.

Tässä vielä yhdestä näkökulmasta kuluneen 6. päivän flopit ja topit:

FLOPIT:

Floppi#3: Turnauksen digitalisaation taso: Ennen jokaista peliä joukkueen pelaajalista piti toimittaa paperilla kojuihin joita oli kylvetty ympäri viheriöitä. Lomakkeen täyttäjä ei tiennyt miksi kuponki täytettiin, kupongin vastaanottaja ei tiennyt miksi kuponki täytettiin ja takuuvarmasti tuomari ei tiennyt yhdenkään pelaajan nimeä siitä ottelusta mitä oli tuomitsemassa. Tuomareilla oli puolestaan paperiton prosessi: maalintekijöitä ei merkattu kuten ei kokemuksemme mukaan maalejakaan, ainakaan oikein kilpasarjan peleissä. 3/8 tulosta piti korjata jälkeenpäin. ArosCupenilla oli tänävuonna 40v bileet, olisikohan jo aika tarkistaa Wikipediasta mitä tarkoittavat sanat "digitalisaatio" ja "käyttäjälähtöisyys"?

Floppi#2: Kellarimajoituksen väheksyntä: Valmennus halusi erottua muusta joukkueesta ja liikuntasalin sijaan päätyi koulun väestö/väistösuojaan. Tämä viihtyisä ja viileä tila tuntui olevan suoranaisen tilarasismin kohde: vaikka ilmassa oli perunakellarin tuoksua ja katon kattolevyjen tärkein ainesosanen asbesti niin majoittunut trio on surullinen niin tämän kuin kaikkien muiden hienojen kellaritilojen käyttämättömyyden takia. Normaalissa luokkamajoituksessa kanssaihmisten ominaistuoksut sekä ruoka-aineallergioiden aiheuttamat ääni+haju -yhdisteet vaikuttavat suoraan majoitusyksikön viihtyvyyteen. Kellariolosuhteissa edes äänekäs nukkumisääni ei tunnu missään. Nostetaan kellarimajoitus tasavertaiseksi muiden majoitustapojen kanssa. Niisk ja ää-tshiih.

Floppi#1: Pelikenttien samankaltaisuus: Jalkapalloon kuuluu onnen ja sattuman mukanaolo etenkin pelitapahtumissa. Pelattaessa turnausta jossa peliareenoita on useita pieni yllätysmomentti kuuluisi ehdottomasti lisämausteeksi: pelaammeko pienemmällä vai isommalla kentällä, onko alusta nurmi vai tekonurmi. ArosCupenissa tätä jännitystä ei meille suotu: kaikki pelit olivat tasalaatuisilla eli kuoppaisilla ja kulahtaneilla nurmikentillä (pl. finaalipeli). Ainut piristävä poikkeus oli R17 kenttä, se lienee talvikäytössä laskettelurinne. Ehdotamme että ensi vuonna kentissä olisi hieman enemmän eroja, ihan pienen jännityksen vuoksi. Yksi kenttä voisi olla vaikka tasainen ja hyvin hoidettu.

TOPIT:

TOP#3: Husqvarnan polkupyörä: Aiemmin minulle tuntemattomampi pyörämerkki nousi valokeilaan Toman polkemana. Tuo aikansa kaunotar kääntää vieläkin päät, puhumattakaan ajonautinnosta joka perustuu ensisijaisesti skandinaavisen ruumiinrakenteen huomioivaan ohjaustangon ja satulan etäisyyteen. Onneksi tämä cykel päätyi kaatopaikan sijaan paluukyytiin ja onnekkaimmat saattavat sen bongata Heinon perheen lähtiessä pyöräretkelle.

TOP#2: Ruotsalaisten jalkapallovanhempien talkoovuorot: Ruotsissa ei tunnu olla ongelmia saada riittävästi talkoolaisia mm. majoituskoulujen pyörittämiseen. Ratkaisu on yksinkertainen: talkoovuoro on 24h*4vrk pienillä kotonakäyntitauoilla. Kuinka emme ole tätä aiemmin itse keksineet.

TOP#1: Ruotsalainen vieraanvaraisuus: Majoituskoululle saavuttuamme tiesimme olevan turvassa ja hyvissä käsissä. Kaikkiin pyyntöihin löytyi vastaus ja ratkaisu, se vaikka kaivettiin kellarista asbestipölyn alta kuten majoitus valmennukselle. Väärät tulokset korjattiin, ajo-ohjeita annettiin, koulun välineet olivat käytössä ja suomalaisten menestyksestä nautittiin yhdessä kuten sollentunalaisjoukkue meille kunniakujallaan näytti. Emme voi kylliksi tästä vieraanvaraisuudesta kiittää mutta jotain pientä muistoa koululle jätimme.

Loppusanat:

Valmennuksen näkökulmasta ArosCupen tarjosi sopivan haastavia pelejä haastesarjassa: pudotuspelien ekan kierroksen rankkaritappio kuului jalkapalloon mutta pelillisesti tässä sarjassa olisi voitu mennä vaikka kuinka pitkälle. F13 lät -sarjan voitto samassa alkusarjan lohkossa ollut joukkue, jolle JyPK hävisi tasaisen pelin 1-2. Kilpasarjassa mentiin päätyyn saakka, tässä sarjassa oli muutama selkeästi haastajasarjaa lähempänä ollut joukkue sekä aivan ikäluokan Ruotsin kärkijoukkueisiin kuuluva Stureby. Tiiviissä turnauksessa kaikki tytöt pääsivät näyttämään osaamistaan, 06-tytöt istuivat erinomaisesti haastajasarjan joukkueeseen.

Ja aivan lopuksi kiitokset kaikille tähän reissuun osallistuneille: tytöt, vanhemmat, sukulaiset, sponsorit sekä erityisesti Pauliinalle matkan organisoinnista ennen reissua yhdessä Teemun ja muiden taustojen kanssa sekä reissun aikana asioiden erittäin sujuvasta hoitamisesta. Samoin Hannalle huoltajan vastuullisen ja työteliään roolin huippuvedosta.

Tämä oli tässä, nähdään taas kentän reunalla!

Päiväraportit: Päivä#1, Päivä#2, Päivä#3, Päivä#4, Päivä#5, Päivä#6